Lasten mediankäyttöön liittyvät keskustelut pyörivät liian usein rajoittamisen, ruutuajan ja median vahingollisuuden ympärillä. Jos keskitymme liiaksi haittoihin, sokeudumme helposti median mahdollisuuksille luovuuden, yhteisöllisyyden ja oppimisen välineenä. Mediataidot eivät kehity itsestään iän myötä, vaan valmius vastuullisen mediankäytön oppimiseen edellyttää mahdollisuutta käyttää mediaa ja nettiä.

Netinkäyttöön liittyy riskejä, mutta jokainen netissä kohdattu asia on mahdollisuus uuden oppimiseen, erityisesti jos kohdatuista asioista pääsee keskustelemaan avoimesti aikuisen tai muun läheisen kanssa. Koulutukseni perehdyttävät kasvattajat suosituimpiin sovelluksiin, sosiaaliseen mediaan, peleihin ja niihin liittyviin kasvatuksellisiin haasteisiin, jolloin avoin keskustelu lapsen kanssa helpottuu.

Tuoreessa ja kattavassa ruutuaikaa koskevassa tutkimuksessa ruutuajan vaikutus lasten ja nuorten hyvinvoinnille on marginaalinen. Älypuhelinten käyttö voi kuitenkin aiheuttaa merkittäviä ongelmia, mikäli perheenjäsennillä ei ole yhteistä näkemystä siitä, millainen on älypuhelinten ja median rooli kodin arjessa. Ruutuajan sijaan pelaamiselle ja älypuhelinten käytölle tarvitaan yhteisiä sopimuksia, medioista vapaita hetkiä ja yhteistä aikaa pari- ja lähisuhteille. Koulutuksissani etsitään yhdessä uusia keinoja arjen tasapainoon ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Ala-asteikäisistä lähes kaikki pelaavat digitaalisia pelejä ja aikuisistakin yli puolet. Kouluista tulevien viestien mukaan pelit näyttelevät merkittävää osaa lasten puheissa ja vapaa-ajan vietossa. Koulutuspakettini digitaalisista peleistä pureutuu syvälle pelien maailmaan. Mitä pelataan, miksi pelataan ja kuinka pelaaminen vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen? Koulutuksen aikana tutustutaan suosituimpiin peleihin sekä pelaamisen hyötyihin ja haittoihin. Millaisia arvoja pelit välittävät ja voiko pelaamisesta tulla ammatti?

Koulutus sopii hyvin sekä vanhempainiltoihin, että ammattikasvattajien koulutukseksi.

Kännyköiden, internetin ja älypuhelinten yleistymisen myötä tapaamme toisiamme vähemmän kasvotusten. Sosiaalinen vuorovaikutuksemme tapahtuu pääosin sovellusten ja some-palveluiden kautta. Ihmisten mukana myös ihmisten asiaton käytös on siirtynyt teknologisiin ympäristöihin. Kiusaaminen ja häirintä internetissä on usein nimetöntä ja suodattamatonta. Erityisesti tytöt, naiset ja vähemmistöt saavat osakseen seksuaalista häirintää ja vihapuhetta.

Internetin käyttöä ei kuitenkaan voi lopettaa, sillä se on välttämätön osa yhteiskuntaamme, jonka merkitys tulee vain kasvamaan. Tarvitsemmekin toimivia välineitä kohdata asiantonta käytöstä ja turvataitoja lasten ja oman hyvinvointimme varmistamiseksi. Kiusaaminen ja häirintä eivät ole koskaan kiusatun syytä. Koulutuksissani keskustellaan nettiäkin koskevasta lainsäädännöstä ja annetaan välineitä kiusaamisen ja häirinnän käsittelyyn kotona ja koulussa.