Timantit ovat digitaalisia

Growtopia, Clash of Clans, Hay Day, Candy Crush ja Hearthstone ovat kaikki ilmaiseksi netistä ladattavia tai netissä pelattavia pelejä, joissa oikealla rahalla voi ostaa peliin lisäsisältöä, kuten pelihahmoja, esineitä, rakennuksia ja kortteja tai nopeutaa pelin kulkua. Ostaminen peleissä tapahtuu esimerkiksi timanteilla.

Timanteista on muutamassa vuodessa tullut joidenkin ilmaispelien ("free-to-play") ja verkkoyhteisöiden standardi valuutta. Timantteja pystyy ansaitsemaan peleissä pieniä määriä aktiivisuudella, mutta niiden ansaitseminen pelaamalla on tehty hitaaksi, jotta pelaajat ostaisivat timantteja oikealla rahalla. Ilmaispelit muuntavat pelaajien turhautumisen rahaksi ja esimerkiksi lähes kaikkien Supercelliä koskevien uutisten perusteella liiketoimintamalli näyttääkin erittäin kannattavalta.

Ilmaispelien etuna on luonnollisesti se, että peliä pääsee kokeilemaan ilmaiseksi. Ilmaispelien tarjoamaa koeajoa voidaan kärjistetysti pitää jopa eettisempänä liiketoimintamallina kuin perinteisten pelitallenteiden "sikaa säkissä". Vaikka useimpia pelejä voi periaatteessa pelata ilman rahaa, kannustavat pelit voimakkaasti oikean rahan käyttöön ja opettavat heti pelin alussa kuinka pelaamista voi nopeuttaa käyttämällä timantteja tai vaikka katsomalla mainoksia. Osa peleistä tarjoaa pelaajille paljonkin tekemistä ennen kuin rahankäyttöä edellytetään, osassa eteneminen pysähtyy jo alkumetreille.

Suuri osa pelaajista lopettaa pelaamisen kun pelaaminen maksutta muuttuu liian vaivalloiseksi. Ne jotka pelistä pitävät ja haluavat edetä siinä, saattavat käyttää muutamasta eurosta muutamaan tuhanteen pärjätäkseen pelissä. Pelaaminen on kuin mikä tahansa muukin mieluisa harrastus. Itselleen tärkeistä asioista maksaa mielellään suuriakin summia, eikä liiketoimintamallissa ole mielestäni mitään "väärää".

Ilmaispelien suurin ongelma on kuitenkin mielestäni siinä, että liiketoimintamalli nojaa liikaa erittäin pienen vähemmistön erittäin suureen kulutukseen. Mobiilimarkkinointiyritys Swrven mukaan jopa 60% pelinsisäisten ostosten tuotosta tulee 0,23% pelaajista.

Toisaalta 97,7% kaikista pelaajista ei käytä lainkaan rahaa sovellusten sisäisiin ostoksiin, joten tämä rahaa käyttävä pieni vähemmistö myös mahdollistaa ilmaisen pelaamisen suurelle enemmistölle.

Lapset ja virtuaaliset hyödykkeet

Myös lapset ovat aktiivisia pelaajia ja asentavat itsenäisesti uusia pelejä älypuhelimiinsa. Lapset ovat kuluttajina kuitenkin erityisessä asemassa ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan vanhemmilla on oikeus päättää lapsen ostoksista ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaisen markkinoinnin kohteeksi heidän lapsensa joutuvat. On tärkeää muistaa että peli ei tiedä kuka sitä on pelaamassa ja että alussa mainittujen pelien pelaajista suurin osa on aikuisia, joista useimmat saavat vapaasti päättää mihin rahansa käyttävät.

Mitä sitten kannattaisi tehdä tilanteessa, jossa lapsi haluaa käyttää rahaa peliesineisiin tai VIP-oikeuksiin verkkopalvelussa?

Keskustelkaa rahan arvosta

Käteisestä luovuttaessa rahasta on tullut abstrakti käsite, jonka hahmottamiseen lapsi tarvitsee tukea. Pohtikaa yhdessä mitä tarkoittaa pelin verkkokaupassa OSTA-painikkeen painaminen? Suhteuttakaa virtuaalisen ostoksen arvo esimerkiksi päivittäisiin ruokakustannuksiin. Montako timanttia maksaisi elokuvalippu tai karkkipussi?

Selvittäkää mitä rahalla saa?

Jos 5 euron ostoksella saa 100 timanttia, niin mihin timantit riittävät? Kuinka pitkäksi ajaksi ostos tuo iloa? Tunti voi olla hintaan nähden kallis, mutta kuukausi ehkä jo edullinen? Mikä on sopiva hinta viihteelle tai harrastukselle? Keskustelkaa myös siitä kauanko timanttien ja muiden hyödykkeiden ansaitsemiseen menisi pelaamalla ja arvostaisiko niitä enemmän, jos niiden eteen pitää nähdä vaivaa? Pelaamisen tulee kuitenkin olla hauskaa ja jos se muuttuu työksi, niin muiden pelien kokeilu saattaa olla paikallaan. Suosittelen myös lukemaan aiemman blogikirjoitukseni arvoista, ennen kuin lapsen pelaamista rajoitetaan.

Varautukaa yllätyksiin

Jos lapsi pelaa esimerkiksi vanhemman tabletilla, saattaa laitteen muistissa olla vanhemman luottokorttitiedot. Tällaisissa tilanteissa lapsi saattaa ostaa vahingossa sadoilla tai tuhansilla euroilla timantteja tai muita hyödykkeitä. Varmista, että laitteesi kysyy salasanaa tai turvakoodia aina ostoksen yhteydessä ja sopikaa, että aikuinen on aina mukana jos jotain ostetaan. Jos vahingossa (tai tahallaan) tehtyjä maksuja kuitenkin tapahtuu, ottakaa yhteyttä pelin tai verkkopalvelun tarjoajaan ja selittäkää tilanne.

Yleensä rahat tai osan rahoista saa pyydettäessä takaisin.

Ilmaispelit ja kuluttajansuoja

Euroopan komissiolle tulleiden valitusten seurauksena komissio haluaa peliteollisuuden kiinnittävän huomiota neljään seikkaan markkinoidessaan ilmaispelejä.

  • Ilmaiseksi markkinoitavat pelit eivät saa piilottaa pelien todellisia kustannuksia
  • Pelien ei tulisi kehottaa lapsia ostamaan esineitä tai suostuttelemaan aikuista ostamaan esineitä heille
  • Kuluttajia tulee informoida maksamisesta ja ostoksia ei saa tapahtua ilman kuluttajan selvää suostumusta
  • Pelitekijöiden tulee esittää sähköpostiosoite valituksia tai kyselyitä varten

Sekä Apple, että Google ovat reagoineet näihin huomioihin ja useimpien sovellusten yhteydestä löytyy nykyään tieto sovelluksen sisäisistä ostoksista ja tukisähköposti ongelmatilanteiden varalle.

Päivitys: Pidä huoli omaisuudestasi

Twiitattuani tästä blogikirjoituksesta hashtagilla #growtopia, sain välittömästi vastauksen jossa tarjottiin - ILMAISIA TIMANTTEJA! Kyseessä on tieysti huijaus ja tätä kirjoitettaessa Growtopia Wikiin on listattuna yli 40 erilaista huijausta, joilla pyritään erottamaan pelaajat virtuaalisesta omaisuudestaan. Twiitti on hyvä muistutus siitä, että myös pelillisissä ympäristöissä toimitaan kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Iloisia pelikokemuksia kaikille!